Pikkuhiljaa

Viimeiset puolitoista viikkoa ovat hujahtaneet vauhdilla, enkä ole muistanut päivitellä tänne kuulumisiani ollenkaan. Viime viikon keskiviikkona lähdin pitkäksi viikonlopuksi (tai no, melkein viikoksi) karkuun alkavaa arkea, ja matkasin junalla Saksan halki oman kullan kainaloon. Siellä oli hyvä olla, ikävä helpotti ja tuntuu olo vahvemmalta taas täällä yksinäänkin. Parin viikon päästä sitten nähdään taas, jei! :)

Tiistaina tulin sitten takaisin sieltä, ja tämä viikko onkin ollut jo aika täynnä kaikenlaisia juttuja. Kurssit on nyt vihdoin viimein alkaneet ja opiskelukaverit alkaa käymään tutuiksi myös. Tällä hetkellä kyllä vaikuttaa tää mun maisteriohjelma oikein lupaavalta, tervetuliaispuheessaan instituutin johtaja mm. sanoi että työllistymisen suhteen meidän tarvitse olla huolissaan, kysyntää meille on varmasti ja paljon. Tuommoinen kuulostaa kyllä sosiologian opiskelijan korvaan hiton mukavalta. Tai no, varmaan kenen tahansa korvaan kuulostaa, mutta yhteiskuntatieteellisillä/humanistisilla aloilla tulevaisuus tuntuu jotenkin kai aina vähän epävarmalta.

Hiton paljon enemmän pitää kyllä tehdä opintojen eteen hommia kun mihin Suomessa yliopistolla olen tottunut, mikä on kyllä oikeastaan aika hyväkin asia, oppiipahan oikeesti myös jotain. Kurssit ovat ensivaikutelman perusteella myös huomattavasti sisältörikkaampia ja opetuksen tasokin tuntuu olevan korkeampi, että ihan mielellään täällä alkaa opiskelemaan. Kielen kanssa tulee mulla kyllä vielä varmasti jossain vaiheessa itku. Vaikka puhunkin hyvin saksaa juu, ei 15-20-sivuisten esseiden kirjoittaminen tieteellisellä kielellä varmasti tule sujumaan ilman muutamia (aika moniakin) suuren ahdistuksen ja epätoivon hetkiä. Mutta joskus on elämä semmosta...

Tässä parin viikon aikana olen ollut vähän mukana myös vaihtaritouhuiluissa. Ja yksissä vaihtaripileissäkin, joista lievästä "siis mua ei todellakaan kiinnosta mitkään huonon musan Erasmus-bileet ja niiden aivoton meininki siis ei yhtään"-ennakkoasenteestani huolimatta tietenkin löysin itseni muutamien edullisten oluttuopposten jälkeen hillumasta aivan liekeissä (kädet ilmassa) tanssilattialla ja laulamassa mukana ties mitä lady gagaa. Hahah, pitihän se arvata. xD Mutta niin, vaihtarihan se minäkin olen vaikka ei siltä oikein täällä Saksassa enää tunnukaan, niin onhan mun nyt otettava siitä touhuiluista kaikki ilo taas irti, kih. Mutta oli miten oli, vaihtaripileet tulee kyllä ainakin arki-iltoina varmasti jäämään mulla aika vähälle, kunhan kunnolla kaikki kurssit on päässeet vauhtiin.

Opiskelukaveritkin vaikuttaa, kuten jo mainitsinkin, mukavilta myös. On mukavaa kun nekin on kaikki uusia opiskelijoita, niin ei oo valmiina mitään ryhmittymiä vaan kaikki on toisilleen vielä uusia kasvoja. Hyvin olen siis päässyt mukaan siihen porukkaan, en ole jäänyt ulkopuoliseksi mitenkään. Vapaa-aikaa en vielä oo kauheesti, yhtä kaikkien yhteistä pubi-iltaa lukuunottamatta, heidän kanssaan ehtinyt viettämään, mutta tänään lähden muutaman tytön kanssa kattomaan elokuvaa Welcome, täällä on nimittäin parhaillaan menossa riippumattoman elokuvan festivaalit. Huomenna puolestaan lähden pyörähtämään Bremenissä mun viimekesäisen harjoittelupaikan järjestämässä tilaisuudessa. Ajattelin että voisi olla hyvä mun käydä näyttämässä naamaani siellä taas ja muistutella, että "heiii oon täällä ja voisin tehdä hommia teille vastaisuudessakin...".

Ja kämppiksen kanssa päätettiin että kutsutaan lauantai-illaksi vähän kavereita tänne ja että lähdetään porukalla juhlimaan, jei! Kiva päästä tutustumaan kaupungin baareihin vähäsen, tiedossa on ainakin pari mukavan oloista indie-alternative-electro-baaria, jeejeejee!