perjantai 18. joulukuuta 2009

Loma!

Kiireinen viikko on nyt takanapäin - kotitehtävät tehty, tentissä käyty (toivottavasti riittävän hyvällä menestyksellä), joululahjat hankittu. Loma. <3

Nyt pakkailen tavaroita ja koitan saada aikaani kulumaan. Poikaystävä lähti ajelemaan illalla töittensä jälkeen tännepäin, ja perillä se on varmaan joskus kahden-kolmen maissa yöllä, toivottavasti. Ei ole mikään paras ajokeli nimittäin, lunta pyryttää ihan hulluna ja tiet on ainakin paikoin jäässä. Ei ole kyllä mikään kauhean miellyttävä ajatus, pitkän työpäivän jälkeen lähteä nyt ajamaan Saksan halki tuommoisessa säässä, huihui.. Sanoin sille että odottaisi aamuun, mutta hän halusi välttämättä lähteä ajamaan jo tänään. Vähän huolissani olen, mutta kyllä se lupasi ajaa varovasti. Että eiköhän se ihan turvallisesti pääse perille mun kainaloon nukkumaan sitten :)

Huomenna lähdetään puolenpäivän aikoihin täältä, eka mennään moikkaa mun entistä isäntäperhettä, ja sunnuntaina sitten poikaystävän vanhempien luo. Ja maanantaina Suomeen! Tai minä lennän sillon, toinen tulee keskiviikkona perässä. Voi että miten olenkaan innoissani jo, aivan ihanaa päästä kotiin! Niin mukavaa päästä nauttimaan oikein kunnon joulusta ja talvesta. Ja saunasta! Ja ruuista. Ja perheestä ja ystävistä. Ja kaikesta. Vaikkakin vaan viikoksi, uudeksivuodeksihan tosiaan lennetään jo takaisin, ja vuoden vaihdetta juhlitaan varmaankin Hannoverissa poikaystävän kavereiden kanssa. Ehkä nään munkin vanhoja tuttuja, oisi kiva!

Syksy täällä meni kyllä tosi hyvin. Suorastaan yllättävänkin helposti olen kotoutunut tänne ja päässyt arkeen kiinni, olen saanut kavereita ja opiskelutkin sujuu. Kielen kanssa ei mulla ole juurikaan ongelmia ollut (no onhan se edelleen paikoin hyvinkin vaillinainen, mutta hyvin olen pärjännyt), ja kokoajan sitä oppii lisää. Saksan meiningit on kai muutenkin jo sen verran tuttuja entuudestaan, että mitään uutta kulttuurishokkia ei ole tarvinnut kokea. Tottakai on välillä ollut haikeitakin fiiliksiä, on ollut ikävä perhettä ja muita läheisiä ihmisiä Suomessa. Ja Suomea ylipäätään. No, kaikkeen tottuu. Mutta mikä tämän hetken elämässä täällä on ehkä kaikkein parasta ja mikä tekee mut tosi onnelliseksi, on se että meillä menee poikaystävän kanssa tosi hyvin. Vaikka toinen asuukin edelleen kaukana, on silti vahva yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunne kun tietää että toinen on siellä olemassa mulle ja minä täällä sille. Niin, ja etäisyydestä huolimatta ollaan nyt tässä syksyn aikana onnistuttu näkemäänkin keskinmäärin joka toinen viikonloppu. Jee! :)

Eli kyllä kaikenkaikkiaan tuntuu, että oli täysin oikea päätös tulla tänne Saksaan. Mutta silti, ompa ihanaa päästä Suomeen maanantaina!

2 kommenttia:

  1. Moi. :) Blogisi osui sattumalta silmääni. En tunne Saksaa melkein lainkaan (oon vain vaihtanut Frankfurtissa konetta pari kertaa), mutta olen ollut kaukosuhteessa noin vuoden ja kolme kuukautta, joten kaipaus on tuttua.

    Oma poikaystäväni asuu Amerikassa ja nään sitä aina pari kertaa vuodessa, muuten juttelu käy skypen avulla. Joudun joskus tulevaisuudessa muuttamaan sinne, joka jo vähän pelottaa - toisinpäin ei onnistuisi, koska toisella on sairaus, joka tekisi sen aika mahdottomaksi.

    Onnea kaikessa, ja ihanaa että pääset Suomeen jouluksi. Joulu on aina ollut meiän perheellekin tärkeää aikaa, ja uskon, että sitten kun muutan meren toiselle puolelle, palaan aina tähän aikaan kotiin.

    VastaaPoista
  2. Hei Taija!
    Kiva että blogini osui sattunalta silmään :) Onnea sulle ja poikaystävällesi myös kaikessa ja hyvää joulua!

    VastaaPoista